Yhteistyö Teatterikorkeakoulun kanssa on Takomolle tapa pitää yhteyttä näytelmäkirjallisuuteen

Tammikuun 16. päivä Teatteri Takomossa kantaesitetään Teatterikorkeakoulun ja Takomon yhteisproduktio Liikunnan ilot. Taustalla on pitkään jatkunut yhteistyö, jossa tuotetaan vuosittain uusi esitys, joka on samalla esityksen tekstistä vastaavan opiskelijan taiteellinen opinnäytetyö.

Liikunnan ilot -teoskuva. Alastomia ihmisiä asennoissa erivärisiin maaleihin kastettuna.

Opiskelijat hakevat mukaan yhteisproduktioon näytelmätekstillä tai esitysluonnoksella. Päätöksen tuotantoon valittavasta teoksesta tekevät dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen koulutusohjelman professori Otso Huopaniemi sekä Takomon taiteellinen johtaja Akse Pettersson. Petterssonin mukaan valintoihin ei liity julkilausuttuja kriteereitä, mutta yleensä pyritään valitsemaan sellainen teksti tai esityskonsepti, joka pääsee mahdollisimman hyvin oikeuksiinsa juuri Takomolla. Punavuoren kupeessa sijaitseva pieni teatteri on tunnettu elinvoimaisesta ensemblestään sekä työryhmälähtöisistä esityksistään.

”Meillä Takomossa on lähivuosina tehty aika paljon kollektiivista työskentelyä ja prosessityöskentelyä”, Pettersson sanoo. ”TeaK-yhteistyö on meille tapa pitää yhteyttä kirjoitettuun sanaan. Näytelmä on tosi relevantti tapa suhtautua teatteriin. Se, että joku yksilö yrittää ajatella jonkun asian johonkin pisteeseen saakka, on kaikessa yksinkertaisuudessaan kiinnostava ja hyvä tapa tehdä taidetta.”

Näytelmä ei kuitenkaan ole kaikista nopein ja kustannustehokkain lähtökohta esitykselle. Siksi uusien näytelmien saaminen teattereiden ohjelmistoihin ei ole Petterssonin mukaan aina helppoa. Kiinnostaviin ohjaajiin tai näyttelijöihin tartutaan herkemmin kuin uusiin teksteihin. Näin ollen Takomon ja TeaKin yhteistyö ei Petterssonin mielestä ole tärkeää vain osapuoliensa, vaan koko kentän kannalta. Yhteistyö tuo päivänvaloon uusia tekstejä ja tekijöitä.

Suomessa näytelmäkirjailijat valmistuvat Teatterikorkeakoulusta. Vielä viime syksynä koulutusohjelma tunnettiin nimellä dramaturgian koulutusohjelma, mutta tänä vuonna nimi muutettiin dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen koulutusohjelmaksi. Professori Otso Huopaniemen mukaan tällä halutaan täsmentää sitä, että koulutusohjelmassa opiskellaan molempia aloja.  

”Paitsi että tutkitaan ja opetetaan dramaturgin työtä ja dramaturgiaa – ja tutkitaan sitä, miten se tulevaisuudessa mahdollisesti kehittyy ja laajenee – niin myös ylläpidetään kirjoittajakoulutusta ja pyritään löytämään uusia tapoja tukea meidän opiskelijoita taiteellisesti haastavien ja kunnianhimoisten tekstien kirjoittamisessa, jotka myös löytävät tiensä teattereihin. Se on yksi tapa tehdä TeaKin työtä näkyvämmäksi”, Huopaniemi toteaa.

Takomo-yhteistyöhön liittyy Huopaniemen mukaan paitsi pedagogisia myös koulutusohjelmaa itseään koskevia tavoitteita. Ensiksi mainitusta tärkeimpänä Huopaniemi pitää sitä, että koulun ulkopuolelle kirjoittaessaan opiskelija astuu puoliksi ammattikentälle. Opiskelijan tietoisuus siitä, että teksti esitetään ammattiteatterissa, jonka yleisöpohja ei ole samanlainen kuin koulussa, motivoi häntä pistämään parastaan ja parhaimmillaan tuo kirjoittamiseen uuden latauksen. Koulutusohjelmalle puolestaan on tärkeää, että elävä ja orgaaninen suhde ammattikenttään säilyy.

”Työskentelemme aktiivisesti sitä vastaan, ettemme olisi muusta maailmasta erillinen linnake. Että meidän koulutuksen suuntaviivat näkyisivät niissä taiteellisissa töissä, mitä täällä tehdään ja että kirjoittajien ja taiteilijoiden omat äänet tulisivat kuuluviin”, Huopaniemi sanoo. ”Meillä on valtavasti esityksiä TeaKin sisällä, mutta on tärkeää näkyä ulkopuolellekin, jottemme ole liikaa vain toistemme yleisöinä ja keskustele vain omista esityksistämme. Niitä on hyvä päästä testaamaan myös muunlaisten yleisöjen edessä.”

Tammikuussa ensi-iltaan tuleva Liikunnan ilot on dramaturgiaa ja näytelmän kirjoittamista opiskelevan Ella Kähärän taiteellinen opinnäytetyö. Kuntosalille sijoittuva näytelmä käsittelee Kähärän mukaan kuntosaliharrastusta ja rakkautta sekä elävää ja kuollutta ruumista. Takomolta kerrotaan, että näyttämöohje on otettu kirjaimellisesti ja lavalle on rakennettu oikea kuntosali. Kähärän tekstejä on aiemmin esitetty jonkin verran koulun ulkopuolellakin, mutta Liikunnan ilot on hänen debyyttinsä helsinkiläisellä ammattiteatterikentällä.

”Vaikka Liikunnan ilot -produktio kuuluukin vielä opintoihin, niin silti siinä on erilainen fiilis, kun teksti esitetään koulun ulkopuolella”, Kähärä sanoo. ”Se tarkoittaa sitä, että yleisöpohjassa on jonkin verran eroa. Itse olen nähnyt paljon hyviä juttuja Takomolla, viimeksi Ruusuruoskan, joka sai hyvän arvion myös Helsingin Sanomissa. Voi olla, että se houkuttaa ihmisiä katsomaan tätäkin esitystä. Tekijänä minusta on kiva, että teksti tai esitys on paikassa, jossa on nähnyt muutakin hyvää.”

Kähärä sanoo tulevan esityspaikan käyneen jollain tasolla mielessä myös kirjoittamisprosessin aikana, vaikka onkin vaikea spekuloida, mikä vaikutus esityspaikalla lopulta on vastaanottoon. Yhtä kaikki Kähärä sanoo arvostavansa kädenojennusta, jonka Takomo tekee yhteistyöllään opiskelijoiden suuntaan. Takomon Akse Pettersson muistuttaa, ettei yhteistyö kuitenkaan ole vain näyttämön antamista TeaKin opiskelijoille, vaan produktiossa mukana olevat opiskelijat muodostavat senhetkisen Takomon. Lisäksi mukana on teatterin omasta ensemblestä yksi tai kaksi näyttelijää. Koska työ on julkinen, pääsee siinä Petterssonin mukaan aidosti testaamaan tekijän ja yleisön välistä kitkaa, joka on olennainen osa teatteritaidetta. Siitä huolimatta esityksessä ei tarvitse tehdä samanlaisia myönnytyksiä kuin joissain isommissa teattereissa.

”Taiteelliseen työhön liittyy sellainen paradoksi, että samalla kun sen pitäisi olla vapaata, se ei koskaan täysin ole sitä. Teatterintekijä painii samojen kysymysten kanssa, teki hän teosta isolle tai pienemmälle taholle. Aina joutuu miettiä omaa suhdettaan teokseen ja kenelle sitä tekee. Takomo on mielestäni oiva paikka valmistuvalle nuorelle tutkia ja koetella tätä asiaa”, Pettersson summaa.

Kirjoittaja: Matti Tuomela
Kuvaaja: Jaakko Pietiläinen