Tervetuloa Taideyliopiston beta-verkkosivustolle. Täältä löydät tiedot koulutustarjonnastamme ja hakemisesta. Muissa asioissa sinut ohjataan vanhalle verkkosivustolle. Kiitos kärsivällisyydestä!

Näin haet kuvataiteen koulutusohjelmaan (kandidaatti + maisteri)

Hakuaikataulu ja -vaiheet, valintaperusteet ja tietoa Kuvataideakatemiassa opiskelusta.


HUOM. Kuvataideakatemian 5,5-v. koulutuksen hakuprosessi uudistuu keväällä 2020. Katso hakuvaiheet kohdasta ”Näin haet”.

Opintojen kesto ja tutkintokieli

  • Hakuaika: 8.-22.1.2020 klo 15:00
  • Opintojen kesto: 3,5 + 2 vuotta
  • Tutkintokielet: suomi, ruotsi tai englanti

Taideyliopistoon haetaan korkeakoulujen yhteishaussa Opintopolku.fi:ssä. Hakuaika: 8.-22.1.2020.

Valintaperusteet

Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija:

  • joka osoittaa kuvataiteellista lahjakkuutta ja suuntautuneisuutta sekä soveltuvuutta Kuvataideakatemian kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin,
  • jolla on opintoihin vaadittava koulutustausta,
  • ja joka on todistanut kielitaitonsa akatemian määrittämällä tavalla.

Ensimmäisessä vaiheessa tarkistetaan hakijan hakukelpoisuus. Hakija, jolla on vaadittava koulutustausta, ja joka on todistanut kielitaitonsa vaadittavalla tavalla, todetaan hakukelpoiseksi. Hakija voidaan todeta ensimmäisessä vaiheessa myös ehdollisesti hakukelpoiseksi, mikäli hakukelpoisuuteen vaadittavan koulutuksen arvioidaan valmistuvan opiskelutodistuksen perusteella opiskelupaikan vastaanottamiseen mennessä.

Toisessa vaiheessa arvioidaan hakijan osoittamaa kuvataiteellista lahjakkuutta ja suuntautuneisuutta sekä soveltuvuutta Kuvataideakatemian kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin motivaatiokirjeen ja teosportfolion perusteella.

Kolmannessa vaiheessa arvioidaan hakijan osoittamaa kuvataiteellista lahjakkuutta ja suuntautuneisuutta sekä soveltuvuutta Kuvataideakatemian kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin motivaatiokirjeen, teosportfolion, näytetöiden ja erityisesti valintakurssityöskentelyn perusteella.

Kuvataiteellista lahjakkuutta ja suuntautuneisuutta arvioidaan valinnassa mm. seuraavien kriteerien avulla: ilmaisukyky, yksilöllisyys ja valmius kehittyä. Soveltuvuutta Kuvataideakatemian kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin arvioidaan mm. seuraavien kriteerien avulla: motivaatio, omaksumiskyky ja kyky jäsentää omaa taiteellista työskentelyä.

Siirto-opiskelijahaku toisesta yliopistosta

Pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa oleva hakija

Koulutustausta

Kelpoisuus sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin on yliopistolain (558/2009, 37§) mukaan hakijalla, joka on suorittanut:

  1. ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon (ylioppilastutkinto, International Baccalaureate (IB) -tutkinto, eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB) tai kansainvälinen Reifeprüfung-/Deutsche Internationale Abitur -tutkinto);
  2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon; tai
  3. ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Lisäksi akatemia voi myös katsoa kelpoiseksi Cambridge Advanced International Certificate of Education -tutkinnon (AICE) suorittaneet. Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös hakija, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Kielitaito

Tutkintoihin johtava koulutus Kuvataideakatemiassa edellyttää riittävää suomen, ruotsin tai englannin kielen taitoa. Kukin hakija hakee opiskelemaan joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kaikkien hakijoiden on todistettava ensimmäisessä hakuvaiheessa kielitaitonsa siitä kielestä, jolla hän hakee Kuvataideakatemiaan opiskelemaan eli joko suomen, ruotsin tai englannin kielen taitonsa. Kaikkien hakijoiden tulee todistaa kielitaitonsa akatemian määrittämällä tavalla. Jos hakija hakee opiskelemaan suomeksi tai ruotsiksi, hänen ei tarvitse todistaa englannin kielen taitoa.

Pääosa Kuvataideakatemian opetuksesta tapahtuu suomen ja englannin kielellä. Opiskelijalla on oikeus opetuksen yhteydessä ja opintosuorituksissa käyttää suomen ja ruotsin kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä tai opetuksen luonteesta niin johdu.

Suomen kielen taidon todistaminen

Hakija voi todistaa suomen kielen taitonsa seuraavilla tavoilla:

  • Todistus suomeksi suoritetusta koulusivistyksestä (peruskoulu, lukio, ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto)
    Hakijan tulee olla suorittanut perusopetus, toisen asteen tutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto suomen kielellä (päättötodistuksessa äidinkieli hyväksytyllä arvosanalla) tai suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (suomen kielessä) vähintään arvosanalla approbatur (A). Myös abiturienttien tulee toimittaa hakuvaiheessa opiskelutodistus tai peruskoulun päättötodistus.

tai

  • Todistus suomeksi suoritetusta korkeakoulututkinnosta
    Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan oppilaitoksen antamasta virallisesta dokumentista. Pohjakoulutuksen tulee valmistua opiskelupaikan vastaanottamiseen mennessä, jotta sitä voi käyttää kielitaidon todistamiseen.

Hakija voi todistaa suomen kielen taitonsa myös korkeakoulututkinnollaan, mikäli hän on tehnyt vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallisen lopputyön tai korkeakoulussa hyväksytyn kypsyysnäytteen suomeksi. Taideyliopisto hyväksyy kielitaidon osoittamiseksi myös todistuksen korkeakoulututkinnosta suomen kieli pääaineena tai korkeakoulussa suoritetut perus- ja aineopinnot (60 op / 30 ov) suomen kielessä.

Mikäli hakija ei ole saanut koulusivistystään tai suorittanut korkeakoulututkintoa suomeksi, hän voi todistaa kielitaitonsa jollain seuraavista tavoista:

  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon osana suoritettu suomi toisena kielenä -koe:
    • suoritettu vähintään arvosanalla lubenter (B)
  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon osana suoritettu suomen kielen koe:
    • pitkä oppimäärä (A-kieli) suoritettu vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E)
    • keskipitkä oppimäärä (B-kieli) suoritettu arvosanalla laudatur (L)
  • IB-tutkinto (International Baccalaureate):
    • A-tason suomen kielen koe suoritettu vähintään arvosanalla 2
    • B-tason suomen kielen koe suoritettu vähintään arvosanalla 3
    • ennen vuotta 2013 suoritetun IB-tutkinnon A1-suomi suoritettu vähintään arvosanalla 2 tai A2-suomi vähintään arvosanalla arvosanalla 3
  • EB-tutkinto (European Baccalaureate):
    • suomi L1-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 4
    • suomi L2-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 5
  • Helsingin Saksalaisessa koulussa suoritettu RP (Reifeprüfung) tai DIA (Deutsche Internationale Abitur) -tutkinto:
    • suomi äidinkielenä suoritettu hyväksytysti (kirjallinen koe vähintään arvosanalla 4, suullinen koe vähintään arvosanalla 8)
    • suomi toisena kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 5
  • Opetushallituksen yleinen kielitutkinto (YKI) suomen kielessä suoritettu tasolla 3 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen, puhuminen)
  • Valtionhallinnon suomen kielen suullinen ja kirjallinen kielitutkinto suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä
  • Kulkuri-etäkouluopintoina toteutetut perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot suomen kielestä hyväksytysti suoritettu

Ruotsin kielen taidon todistaminen

Hakija voi todistaa ruotsin kielen taitonsa seuraavilla tavoilla:

  • Todistus ruotsiksi suoritetusta koulusivistyksestä (peruskoulu, lukio, ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto)
    Hakijan tulee olla suorittanut perusopetus, toisen asteen tutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto ruotsin kielellä (päättötodistuksessa äidinkieli hyväksytyllä arvosanalla) tai suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (ruotsin kielessä) vähintään arvosanalla approbatur (A). Myös abiturienttien tulee toimittaa hakuvaiheessa opiskelutodistus tai peruskoulun päättötodistus.

tai

  • Todistus ruotsiksi suoritetusta korkeakoulututkinnosta
    Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan oppilaitoksen antamasta virallisesta dokumentista. Pohjakoulutuksen tulee valmistua opiskelupaikan vastaanottamiseen mennessä, jotta sitä voi käyttää kielitaidon todistamiseen.

Hakija voi todistaa ruotsin kielen kielitaitonsa myös, mikäli hän on tehnyt vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallisen lopputyön tai korkeakoulussa hyväksytyn kypsyysnäytteen ruotsiksi. Taideyliopisto hyväksyy kielitaidon osoittamiseksi myös todistuksen korkeakoulututkinnosta ruotsin kieli / pohjoismaiset kielet pääaineena tai korkeakoulussa suoritetut perus- ja aineopinnot (60 op / 30 ov) ruotsin kielessä / pohjoismaisten kielten oppiaineessa.

Mikäli hakija ei ole saanut koulusivistystään tai suorittanut korkeakoulututkintoa ruotsiksi, voi hän todistaa kielitaitonsa jollain seuraavista tavoista:

  • Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa ruotsi toisena kielenä -koe:
    • suoritettu vähintään arvosanalla lubenter (B)
  • Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa ruotsin kielen koe:
    • pitkä oppimäärä (A-kieli )suoritettu vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E)
    • keskipitkä oppimäärä (B-kieli) suoritettu arvosanalla laudatur (L)
  • IB-tutkinto (International Baccalaureate):
    • A-tason ruotsin kielen koe suoritettu vähintään arvosanalla 2
    • B-tason ruotsin kielen koe suoritettu vähintään arvosanalla 3
    • ennen vuotta 2013 suoritetun IB-tutkinnon A1-ruotsi suoritettu vähintään arvosanalla 2 TAI A2-ruotsi vähintään arvosanalla 3
  • EB-tutkinto (European Baccalaureate):
    • ruotsi L1-kielenä suoritettu hyväksytysti (väh. arvosana 4)
    • ruotsi L2-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 5
  • Opetushallituksen yleinen kielitutkinto (YKI) ruotsin kielessä suoritettu tasolla 3 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen)
  • Valtionhallinnon ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen kielitutkinto suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä
  • Ruotsissa järjestettävä TISUS-koe (Test i svenska för universitetsstudier) suoritettu kokonaisuudessaan hyväksytysti

Englannin kielen taidon todistaminen

Hakija voi todistaa englannin kielen taitonsa seuraavilla tavoilla:

  • Todistus koulusivistyksestä, joka on suoritettu englannin kielellä EU-/ETA-maassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa

tai

  • Todistus korkeakoulututkinnosta, joka on suoritettu englannin kielellä EU-/ETA-maassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa

Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan oppilaitoksen antamasta virallisesta dokumentista. Pohjakoulutuksen tulee valmistua opiskelupaikan vastaanottamiseen mennessä, jotta sitä voi käyttää kielitaidon todistamiseen.

tai

  • Todistus Suomessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetusta korkeakoulututkinnosta suomen tai ruotsin kielellä, johon sisältyy asetuksen 794/2004 tai 1129/2014 mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä

Taideyliopisto hyväksyy englannin kielen taidon osoittamiseksi myös suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuun korkeakoulututkintoon sisältyvän asetuksen mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä. Suomessa suoritettavaan keskeneräiseen korkeakoulututkintoon kuuluvat tai muutoin suoritetut asetuksen mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä voidaan myös hyväksyä. Tällöin hakijan on toimitettava Taideyliopistoon opintosuoritusotteen lisäksi myös ko. korkeakoulun tutkintovaatimukset tai muu todistus, josta käy ilmi tutkintoon vaadittavat kieliopinnot.

Mikäli hakija ei ole saanut koulusivistystään tai suorittanut korkeakoulututkintoa englanniksi jossain hyväksytyistä maista, voi hän todistaa kielitaitonsa jollain seuraavista tavoista:

  • Suomalaiseen ylioppilastutkintoon sisältyvä pitkän oppimäärän (A-kieli) englannin koe suoritettu vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur (M)
  • IB-tutkinnossa (International Baccalaureate):
    • tutkinto suoritettu englanniksi;
    • A-tason englannin koe (literature / language and literature / literature and performance) suoritettu hyväksytysti; tai
    • B-tason englannin koe suoritettu vähintään arvosanalla 5 (good)
  • EB-tutkinnossa (European Baccalaureate):
    • englanti L1-kielenä suoritettu hyväksytysti; tai
    • englanti L2- tai L3-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 7
  • Helsingin Saksalaisessa koulussa suoritetussa RP (Reifeprüfung) tai DIA (Deutsche Internationale Abitur) -tutkinnossa riittävän englannin kielen taidon katsotaan täyttyvän, mikäli hakija on suorittanut englannin A-kielenä:
    • kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla; tai
    • suullisesti vähintään arvosanalla 8
  • Todistus Taideyliopiston hyväksymän kielitestin suorittamisesta:
    • TOEFL (IBT)
      • Total score: 73
    • IELTS (Academic)
      • Overall Band Score: 5.5
    • Cambridge English C2 Proficiency (CPE): hyväksytyt arvosanat A, B, C ja Level C1
    • Cambridge English C1 Advanced (CAE): hyväksytyt arvosanat A, B, C ja Level B2
    • Cambridge English B2 First (FCE): Hyväksytyt arvosanat A, B, C ja Level B1.
    • Pearson Test of English (Academic)
      • Total Score: 43

Näin haet

Kuvataiteen 5,5-vuotinen koulutus on mukana valtakunnallisessa korkeakoulujen tammikuun yhteishaussa (hakuaika 8.-22.1.2020). Tammikuun yhteishaussa voi hakea yhteensä enintään kuuteen koulutukseen. Hakukohteiden järjestyksellä ei ole merkitystä. Hakija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulupaikan. Taideyliopiston valinnoissa ei ole käytössä ensikertalaisten kiintiöitä. Kuvataiteen 5,5-vuotiseen koulutukseen hakeneiden hakemuksia, niiden liitteitä, motivaatiokirjettä, teosportfolioita tai valintakurssityöskentelyä ja näytetöitä ei pisteytetä.

1. vaihe: Sähköinen hakulomake, 8.1.-22.1.2020 klo 15:00

Hakija palauttaa sähköisesti Opintopolussa vaaditun koulutustaustan ja kielitaidon todistamiseen käytettävät dokumentit. Hakemuksen liitteitä voi täydentää 29.1.2020 klo 15:00 asti.

2. vaihe: Motivaatiokirje ja teosportfolio, 2.3.-24.3.2020 klo 15:00

Myönteisen hakukelpoisuuspäätöksen saaneet hakijat palauttavat sähköisesti motivaatiokirjeen ja sähköisesti tai paperisena teosportfolion ja/tai teosportfoliota täydentävät tiedostot. Hakijat saavat sähköpostitse ilmoituksen hakukelpoisuudestaan 2.3.2020.

3. vaihe: Valintakurssi ja näytetyöt, 11.5.-15.5.2020

Valintakurssille hyväksytyt hakijat saavat kutsut valintakurssille 24.4.2020. Hakijoita pyydetään tuomaan kurssille mukaan 3 teosportfoliossa esiteltyä alkuperäistä teosta näytetöinä.

Tulosten ilmoittaminen: 3.6.2020

Opiskelupaikan vastaanottaminen viim. 10.7.2020

1. Sähköinen hakulomake

Hakuaika alkaa 8.1.2020 ja päättyy 22.1.2020 klo 15.00. Täytä hakuaikana sähköinen hakulomake osoitteessa Opintopolku.fi.

Hakemuksen tulee sisältää seuraavat sähköisesti Opintopolussa toimitettavat liitteet:

  • Vaaditun koulutustaustan osoittava dokumentti (ks. Valintaperusteet, Koulutustausta)
  • Kielitaidon todistamiseen käytettävä dokumentti (ks. Valintaperusteet, Kielitaito)

Kaikkien dokumenttien tulee olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä. Hakijan tulee käännättää todistus- ja opintosuoritusotekopiot virallisella kielenkääntäjällä, mikäli ne eivät ole suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Hakijoiden, joiden pohjakoulutus (esim. lukio, ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto) valmistuu kevätlukukauden 2020 aikana, tulee liittää hakemukseen oppilaitoksesta saatava opiskelutodistus (osoittaa koulutustaustan, ks. Valintaperusteet, Koulutustausta) ja peruskoulun päättötodistus (toimii kielitaitotodistuksena, ks. Valintaperusteet, Kielitaito). Hakemuksen liitteitä voi täydentää Opintopolussa 29.1.2020 klo 15.00 asti.

Hakijan hakukelpoisuus arvioidaan hakuajan ja liitteiden täydennysajan päätyttyä. Hakija, jolla on opintoihin vaadittava koulutustausta, ja joka on todistanut kielitaitonsa vaadittavalla tavalla ja akatemian määräämässä aikataulussa, todetaan hakukelpoiseksi. Kaikki hakijat saavat sähköpostitse ilmoituksen hakukelpoisuudestaan viimeistään 2.3.2020. Vain myönteisen hakukelpoisuuspäätöksen saaneita hakijoita pyydetään toimittamaan Kuvataideakatemialle motivaatiokirje ja teosportfolio. Mikäli et ole saanut yhteydenottoa 2.3.2020 mennessä, ota yhteyttä hakijapalveluihin (kuva.hakijapalvelut@uniarts.fi). Päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa. Oikaisupyyntö perusteluineen lähetetään yhtenä PDF-tiedostona Taideyliopiston Kirjaamoon.

Hakijan oikeus hakea oikaisua opiskelijavalintapäätökseen

2. Motivaatiokirje ja teosportfolio

Myönteisen hakukelpoisuuspäätöksen saaneita hakijoita pyydetään toimittamaan Kuvataideakatemialle 1) motivaatiokirje ja 2) teosportfolio viimeistään tiistaihin 24.3.2020 klo 15 mennessä. Motivaatiokirje lähetetään sähköisesti Opintopolun kautta. Teosportfolion voi toimittaa sähköisesti Opintopolun kautta tai paperisena. Kuvallisen teosportfolion lisäksi tai sen tilalla hakija voi lähettää sähköisesti yhden liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävän tiedoston Opintopolun kautta.

Motivaatiokirje

Vastaa motivaatiokirjeessäsi seuraaviin kohtiin:

  1. Suhteesi kuvataiteeseen ja kokemuksesi kuvataiteen tekemisestä
  2. Miksi haet opiskelemaan Kuvataideakatemiaan
  3. Kerro yhdestä teosportfoliossasi olevasta teoksesta ja sen tekoprosessista

Motivaatiokirjeen maksimipituus on yhteensä 2 liuskaa (A4, riviväli 1,5). Palautus yhtenä PDF-tiedostona. Hakija palauttaa motivaatiokirjeen sähköisesti 24.3.2020 klo 15.00 mennessä.

Nimeä tiedosto seuraavan mallin mukaan: sukunimi_ etunimi­_motivaatiokirje

Teosportfolio

Hakija voi palauttaa kuvallisen teosportfolion eli työnäytekansion joko sähköisenä tai paperisena. Portfolion kuvien avulla hakija esittelee omaa kuvataiteellista työskentelyään. Teosportfolion sisällölle ei anneta erillistä aihetta. Huomioithan, että mikäli hakija kutsutaan haun kolmanteen vaiheeseen eli toukokuun valintakurssille, häntä pyydetään tuomaan mukanaan 3 teosportfoliossa esiteltyä teosta (ks. 3. Valintakurssi ja näytetyöt).

Hakija voi esittää portfoliossa maksimissaan 8 teosta. Jokaisesta teoksesta saa olla 1­-3 kuvaa. Koko portfolion enimmäissivumäärä on yhteensä 20 sivua. Huomaathan, että kuvien laatuun ja kokoon kannattaa kiinnittää huomiota.

Hakijan tulee merkitä portfolion kanteen/etusivulle oma nimi ja yhteystiedot. Portfoliossa on oltava selkeästi näkyvillä teosten tiedot: nimi, koko, tekniikka ja valmistumisvuosi. Mikäli teosten esittämiseen liittyy jokin tekninen erityisyys, hakijan tulee ilmaista se selkeästi teosten esittelyn yhteydessä.

Arvosteluryhmällä ei ole mahdollisuutta tutustua hakijoiden esittämiin kotisivuihin tai linkkeihin.

Kuvallisen teosportfolion (sähköinen tai paperinen) lisäksi tai sen tilalla hakija voi palauttaa liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävän tiedoston, jonka maksimipituus on yhteensä 5 minuuttia (editoitu tiedosto yhdestä tai useammasta teoksesta, tarkemmat ohjeet jäljempänä).

Sähköiset ja paperiset teosportfoliot sekä portfoliota korvaavat tai täydentävät liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävät tiedostot tulee palauttaa 24.3.2020 klo 15.00 mennessä. Ks. tarkemmat ohjeet erilaisten teosportfolioiden palauttamiseen jäljempänä.

Sähköisen teosportfolion palauttaminen

Sähköisen teosportfolion jättävän hakijan tulee palauttaa portfolio 24.3.2020 klo 15 mennessä.

Sähköinen teosportfolio palautetaan yhtenä PDF-tiedostona. Sähköisen portfolion tiedoston maksimikoko on 1 GB. Sähköiseen teosportfolioon ei tule sisällyttää liikkuvaa kuvaa tai ääntä, vaan nämä palautetaan erillisenä tiedostona.

Nimeä tiedosto seuraavan mallin mukaan: sukunimi_ etunimi­_teosportfolio

Paperisen teosportfolion palauttaminen

Hakija voi palauttaa teosportfolion myös paperisena Kuvataideakatemiaan. Paperinen teosportfolio ei saa sisältää alkuperäisiä teoksia. Paperinen teosportfolio voi olla maksimissaan A3-kokoinen.

Toimita paperinen portfolio Kuvataideakatemiaan viimeistään 24.3.2020 klo 15.00 mennessä. Kyseisen päivän postileima ei riitä. Myöhästyneitä portfolioita ei käsitellä. Portfolion voi tuoda Kuvataideakatemian infopisteeseen vahtimestareille (Elimäenkatu 25 A, 1.krs) 23.-24.3.2020 maanantaina klo 9-16.00 ja tiistaina 9-15.00 välisenä aikana. Huom. viimeisenä palautuspäivänä (24.3.2020) myös paikan päälle itse tuotujen teosportfolioiden tulee olla perillä Kuvataideakatemian infossa viimeistään klo 15.00 mennessä.

Mikäli portfolio toimitetaan postitse tai muun kuljetusliikkeen kautta, on lähettäjän huolehdittava siitä, että portfolio kuljetetaan Kuvataideakatemian antamaan osoitteeseen saakka (kotiinkanto). Kuvataideakatemia ei lunasta lähetyksiä, joiden kotiinkantoa ei ole maksettu. Postitettavien tai kuljetusliikkeen kautta toimitettaviin portfolioihin tulee merkitä ”Kuvataideakatemian kandivalinta”. Kuvataideakatemia ei vastaa postin tai kuljetusliikkeiden toiminnasta johtuvista myöhästymisistä tai kadonneista lähetyksistä.

Postiosoite:
Taideyliopiston Kuvataideakatemia
Hakijapalvelut / Kandivalinta
PL 10
00097 Taideyliopisto

Käyntiosoite ja osoite kuriiripostille:
Elimäenkatu 25 A
00510 Helsinki
Puhelin: 050 44 88 540

Mikäli hakija haluaa saada paperisen teosportfolionsa takaisin hakuprosessin jälkeen, hänen on noudettava teosportfolio Kuvataideakatemialta 17.6.2020 jälkeen. Ohjeet teosportfolion noudon ajankohdista lähetetään hakijoille, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa paperisen teosportfolionsa takaisin.

Mikäli hakija haluaa akatemian lähettävän paperisen teosportfolion takaisin postitse, asia on ilmoitettava teosportfolion yhteydessä. Hakija vastaa itse palautuskuluista. Palautuskulut maksetaan Taideyliopiston tilille. Postin kautta lähetetyt työt tulee olla pakattuja niin, että lähetyspakkausta voidaan tarvittaessa käyttää takaisin lähetettäessä. Muussa tapauksessa hakijalta veloitetaan pakkauskulut (5 €/lähetys).

Teosportfolio voidaan palauttaa hakijalle takaisin postitse kirjeenä, jos sen mitat ovat alle 25 x 35,3 x 3 cm ja se painaa alle 2 kg. Muussa tapauksessa teosportfolio lähetetään postipakettina.

  • Palautuslähetys Suomen sisällä: kirje: 5 € / postipaketti 10 €
  • Palautuslähetys Euroopan sisällä: kirje: 15 € / postipaketti: 20 €
  • Palautuslähetys Euroopan ulkopuolelle: kirje: 25 € / postipaketti: 35 €

Palautuslähetys on maksettava etukäteen Taideyliopiston tilille:
Saaja: Taideyliopisto
IBAN: FI40 5000 0120 2882 37
BIC/SWIFT: OKOYFIHH
Viitenumero: 15354

Maksukuitti tai muu tosite suoritetusta tilisiirrosta on liitettävä teosportfolion yhteyteen. Muita maksutapoja ei hyväksytä. Paperisten teosportfolioiden palautuspostitukset tehdään elokuun aikana. Kuvataideakatemia ei tämän jälkeen säilytä paperisia teosportfolioita. Noutamatta jätetyt tai puutteellisella palautusmaksulla varustetut portfoliot hävitetään.

Liikkuva kuva tai ääni

Kuvallisen teosportfolion (sähköinen tai paperinen) lisäksi tai sen tilalla hakija voi palauttaa yhden (1) liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävän tiedoston, jonka maksimipituus on yhteensä 5 minuuttia (editoitu tiedosto yhdestä tai useammasta teoksesta). Arvosteluryhmällä ei ole mahdollisuutta tutustua hakijoiden esittämiin kotisivuihin tai linkkeihin.

Hyväksytty liikkuvan kuvan, videoteosten tai äänitaideteosten formaatti on seuraava: Digitaalinen tiedosto H264-kompressiolla tallennettuna (max. tiedostokoko 1 GB)

Hyväksytyt audio- ja videoformaatit:

  • Audio – mp3, m4a, aiff, wma, wav, aac
  • Video – mpeg, mpg, mp4, mov, avi, wmv, m4v, vob

Multimedia- ja verkkoteokset
Voit editoida teoksista liikkuvaan kuvaan perustuvat demot. Kaikkien liikkuvan kuvan teosten yhteenlaskettu pituus on korkeintaan 5 minuuttia.

Palautettavaan tiedostoon tulee selkeästi merkitä hakijan nimi. Muut tarvittavat teostiedot (tekijän nimi, osoite, valmistusaika, teoksen kesto, osallistujat ja muu mahdollinen tärkeä tieto) voi eritellä tiedostoon (lopputekstit) tai teosportfolion yhteyteen.

Nimeä tiedosto seuraavan mallin mukaan: sukunimi_ etunimi­_liikkuvakuva_aani

Liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävä tiedosto tulee palauttaa sähköisesti 24.3.2020 klo 15.00 mennessä.

3. Valintakurssi ja näytetyöt

Tieto kolmanteen vaiheeseen eli valintakurssille hyväksytyistä hakijoista julkaistaan perjantaina 24.4.2020 Kuvataideakatemian ulko-ovessa (Elimäenkatu 25 A, Helsinki), ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalintasivustolla niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen verkkosivuilla. Jatkoon hyväksytyt hakijat saavat sähköpostitse kutsun valintakurssille.

Myös karsituille hakijoille lähetetään tieto päätöksestä sähköpostitse. Mikäli et ole saanut yhteydenottoa Kuvataideakatemiasta viimeistään 24.4.2020, ota yhteyttä hakijapalveluihin (kuva.hakijapalvelut@uniarts.fi).

Valintakurssi alkaa maanantaina 11.5.2020 ja päättyy perjantaina 15.5.2020. Työskentely on kokopäiväistä, päivittäin pääsääntöisesti aikavälillä klo 9–18. Perjantaina kurssi päättyy hieman aikaisemmin.

Kurssilaisilla tulee itsellään olla mukana tarvitsemansa työskentelyvälineet, vähintään piirustus- ja maalaustarvikkeita. Valintakurssilla ei saa käyttää ulkopuolisia avustajia. Valintakurssilla hakijat työskentelevät vuosittain sisällöltään ja luonteeltaan vaihtuvien valintakurssitehtävien mukaan. Katso esimerkkejä aiempien vuosien valintakurssitehtävistä jäljempänä.

Valintakurssilla tuotetut teokset sekä hakijoiden mukanaan tuomat näytetyöt valokuvataan ja performanssit taltioidaan. Kuvattua materiaalia käytetään ainoastaan Kuvataideakatemian opiskelijavalintaprosessissa.

Halutessaan hakijat voivat opiskelijavalintojen tuloksen julkaisun jälkeen 3.-4.6.2020 klo 9:00-17:00 noutaa itselleen valintakurssin aikana toteutettamansa uudet teokset. Muussa tapauksessa kurssilla toteutetut teokset tuhotaan.

Hakijoita ei ole vakuutettu Kuvataideakatemian puolesta ja hakijat osallistuvat valintakurssille omalla vastuulla. Kuvataideakatemia ei vastaa hakijoiden tapaturmista eikä henkilökohtaisesta omaisuudesta.

Valintakurssilla päihtynyt tai muuten valintakoetta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava hakija voidaan määrätä poistumaan tilasta.

Erityisjärjestelyt valintakokeissa

Näytetyöt valintakurssilla

Hakijan tulee tuoda mukanaan valintakurssille näytetöinä hänen teosportfoliossa esittelemiään alkuperäisiä teoksia 3 kappaletta. Suurikokoisten teosten ollessa kyseessä hakija voi tuoda mukanaan valokuvia tai muuta havainnollistavaa materiaalia. Huomioithan, että hakijan tulee pystyä itse tuomaan valintakurssille ja viemään pois valintakurssilta valitsemansa näytetyöt.

Hakija tuo näytetyöt mukanaan valintakurssille kurssin ensimmäisenä päivänä (maanantai 11.5.2020) ja ottaa näytetyöt mukaansa valintakurssin viimeisenä päivänä (perjantai 15.5.2020). Näytetyöt valokuvataan valintakurssin aikana. Kuvamateriaalia käytetään ainoastaan Kuvataideakatemian opiskelijavalintaprosessissa.

Näytetöiden erittelylomake

Kurssille kutsutuille hakijoille lähetetään erikseen ohjeistus koskien näytetöitä sekä näytetöiden erittelylomake, jonka he palauttavat kurssin alussa. Merkitse nimesi selkeästi näytetöihin ja erittele teokset näytetöiden erittelylomakkeella.

Näytetöiden vakuuttaminen

Kuvataideakatemia ei vastaa näytetöistä eikä vakuuta niitä, eikä ole korvausvelvollinen mahdollisesti niille aiheutuneista vahingoista. Halutessaan hakijan on huolehdittava vakuuttamisesta omalla kustannuksellaan.

Tulosten julkaisu

Taideyliopiston Kuvataideakatemia julkaisee opiskelijavalinnan tuloksen (valintaehdotus) keskiviikkona 3.6.2020 Kuvataideakatemian ulko-ovessa, osoitteessa Elimäenkatu 25 A, Helsinki, ja opiskelijavalintasivulla niiden hakijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen Taideyliopiston verkkosivuilla. Opiskelijavalinnan tuloksista voi tämän jälkeen kysyä myös puhelimitse Kuvataideakatemian hakijapalveluiden numerosta 050 44 88 540.

Valintaehdotuksessa sisään valittavat ja varasijoille sijoitetut hakijat saavat Kuvataideakatemialta kirjeen sähköpostitse tulosten julkistamisen jälkeen. Tarkistathan, ettei viesti mene roskapostilaatikkoosi. Muille kuin valituille hakijoille ei ilmoiteta valinnan tuloksista kirjeitse/sähköpostitse.

Kaikkien korkeakoulujen tulee tehdä valintaesitykset kesäkuun aikana, ja yhteishaun valtakunnallinen valinnan tulos on selvillä 28.6.2020. Lopullisen yhteishaun tuloksen voi tarkistaa tuolloin Opintopolun Oma haku -palvelusta. Kaikille hakijoille lähetetään tuolloin myös valtakunnallinen tuloskirje.

Oikaisupyyntö

Opiskelijavalintapäätökseen saa Yliopistolain (558/2009) 82 §:n nojalla hakea oikaisua Taideyliopistolta. Kirjallisen oikaisupyyntömenettelyn tarkoituksena on antaa hakijalle mahdollisuus vedota päätöksenteossa mahdollisesti tapahtuneeseen virheeseen saadakseen virheellisen päätöksen korjatuksi. Oikaisumenettelyä ei ole tarkoitettu palautteen saamista varten tai lisätietojen saamiseksi valinnasta.

Hakijan oikeus hakea oikaisua opiskelijavalintapäätökseen

Opiskelupaikan vastaanottaminen

Opiskelupaikan voi ottaa vastaan joko Opintopolussa tai hyväksymiskirjeen mukana lähetettävällä opiskelupaikan vastaanottoilmoituksella, joka tulee toimittaa Taideyliopiston hakijapalveluihin. Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan viimeistään 10.7.2020 klo 15.00.

Myöhässä saapuneita ilmoituksia ei oteta huomioon. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Jos hakija kuitenkin haluaa luopua opiskelupaikastaan otettuaan sen ensin vastaan, hänen katsotaan vastaanottaneen opiskelupaikan ko. lukukautena (ks. yhden korkeakoulupaikan säännös).

Mikäli opiskelija on todettu haun ensimmäisessä vaiheessa ehdollisesti hakukelpoiseksi, hänen tulee toimittaa viimeistään opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä vaadittava koulutustaustan osoittava todistus.

Yliopistoon ilmoittautuminen

Uusille opiskelijoille lähetetään ilmoittautumisohjeet hyväksymismateriaalin liitteenä. 

Poissaolo ensimmäisenä opiskeluvuonna

Lukuvuosimaksu

Taideyliopisto perii EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta vieraskielisessä perustutkintokoulutuksessa opiskelevilta opiskelijoilta 5000 euron lukuvuosimaksun. Maksu pysyy saman suuruisena ko. opiskelijalle myönnetyn tutkinnonsuoritusoikeuden ajan.

Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalinnoissa lukuvuosimaksu koskee hakijoita, jotka hakevat englanninkieliseen koulutukseen.

Maksua ei peritä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Maksua ei peritä myöskään siltä, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti Suomessa, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa Suomessa, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia.

Vapautus lukuvuosimaksusta

Opiskelijan ei tarvitse maksaa lukuvuosimaksua, jos hänellä on jokin seuraavista dokumenteista:

  • Passi tai henkilökortti, josta ilmenee EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalaisuus
  • EU:n sininen kortti Suomessa
  • Jatkuva oleskelulupakortti Suomessa, oleskelulupatyyppi A
  • EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti Suomessa
  • Pysyvä oleskelulupakortti Suomessa, oleskelulupa P
  • Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupakortti Suomessa, oleskelulupatyyppi P-EU

Väliaikaisten lupakorttien ja passien tulee olla voimassa vähintään opintojen alkamiseen asti. Kansalaisuuden perusteella maksuvelvolliseksi määritellyn hakijan tulee ilmoittaa Opintopolun hakulomakkeella, mikäli hän vapautuu maksuvelvollisuudesta yllä mainituin perustein. Ko. hakijan on toimitettava hakijapalveluihin hakuajan päättymiseen mennessä tarvittavat dokumentit, jotka osoittavat maksuvelvollisuudesta vapautumisen.

Mikäli hakijan maksuvelvollisuuteen liittyvässä tilanteessa tapahtuu muutos hakuajan päättymisen jälkeen, tulee hakijan olla yhteydessä hakijapalveluihin välittömästi.

Lukuvuosimaksuhuojennukset

Taideyliopistossa on käytössä apurahajärjestelmä, jonka puitteissa voidaan myöntää maksuhuojennuksia lukuvuosimaksuvelvollisille opiskelijoille. Hakijoiden tulee muistaa, että yliopisto ei myönnä apurahoja opiskelijoiden elinkustannusten kattamiseen.

Maksuvelvollisen hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeella, haluaako hän hakea Taideyliopistolta apurahaa lukuvuosimaksun kattamiseksi, mikäli hän tulee valituksi opiskelijaksi. Apurahaa haetaan erillisellä lomakkeella. Linkki lomakkeeseen löytyy Opintopolun sähköiseltä hakulomakkeelta. Apurahoja myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan opiskelijoiden hakemusten perusteella. Apurahat ovat suuruudeltaan 2500 tai 5000 euroa.

Mahdollisesta myönnetystä apurahasta ilmoitetaan henkilökohtaisesti opiskelijavalinnan tuloksen ilmoittamisen yhteydessä. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden on mahdollisuus hakea apurahoja tutkintonsa tavoitteellisena suorittamisaikana. Apurahoja haetaan ja myöntöpäätökset tehdään vuosittain.

Lukuvuosimaksu tulee maksaa viimeistään 10.7.2020 klo 15.00. Hakijan oleskeluluvan hakemisen prosessi voi käynnistyä vasta, kun lukuvuosimaksu on maksettu. Taideyliopisto suosittelee, että lukuvuosimaksu maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opiskelija saa tiedon hyväksymisestä. Maksettu lukuvuosimaksu on edellytys läsnäoloilmoittautumiselle ja opintojen suorittamiselle.

Valintakurssitehtäviä 2010–2019

Huom. Vain valintakurssilla on annettu tehtävä, teosportfolioilla tai näytetöillä ei ole annettua aihetta.

2010

1. Yllättävä yhdistelmä

Pane yhteen kaksi asiaa, joita ei tavallisesti panna yhteen. Asiat voivat olla minkä tasoisia hyvänsä. Ne voivat olla muodollisia ominaisuuksia, konkreettisia olioita tai abstrakteja ilmiöitä. Termien selvennykseksi: ”tiheys” on muoto-ominaisuus, ”käyrätorvi” on konkreettinen olio ja ”muukalaisviha” on abstrakti ilmiö. Tasot eivät ole selväpiirteisiä. ”Tulppaani” ja ”jäähyväiset” ovat konkreettisia asioita, mutta tulppaani on konkreettisempi olio kuin jäähyväiset. Mutta eivät jäähyväisetkään ole yhtä abstrakti ilmiö kuin muukalaisviha. ”Samuus voi olla muodollista, konkreettista tai abstraktia.

Voit rinnastaa saman tai eri tason olioita keskenään, ”hylkiön” ”perjantaihin” tai ”kulmikkaan” ”kosteaan”. Ota oppia runoilijoilta. Saila Susiluoto nimesi runonsa ”Veden huoneet”. Juhana Vähänen kysyy: Mitä normaalin ympäristöni esinettä raketinheitin vastaa? Karri Kokko luettelee uusia yhdyssanoja: Ruusulaina/hirvisormet/huutomummo/karuselliruoste /määräpeto /raittiusluukku.

Tehtävällä mitataan assosiaatiokykyä. Arvostelussa tullaan kiinnittämään huomiota yhdistelmän yllättävyyteen ja siihen, kuinka kiinnostavia asioita rinnastus tuottaa. Luominen on yllättävien rinnastusten tekemistä. Tuo esiin kykysi synnyttää uutta asettamalla vanhoja asioita toistensa yhteyteen.

2. Määrittele paikka/tila ja suhteesi siihen.

3. Seuraavasta teemasta vapaasti valitsemallasi menetelmällä

mustavalkoinen

musta – valkoinen

musta, valkoinen

musta-valkoinen

musta/valkoinen

Pienikin asia voi muuttaa kokonaismerkityksen, kuten edellä olevassa välimerkit. Visualisoi jotain, mikä kuvaa erilaisia suhteita ja suhteellisuuksia.

4. Yhteiskunnallinen kannanottosi taideteoksena

2011

Viivana – On line

Valo

Tässä

Toteuta teoksia ainakin kahdesta (yllä mainitusta) teemasta. Käytä vähintään kahta vapaasti valittavaa tekniikkaa. Ainakin yhden teoksen on oltava piirustus.

2012


1. Piirrä.

Väline vapaa

2. Tunnista tapa, jolla teet.

Valitse yksi näytetyösi lähtökohdaksi ja tee toisin (esimerkiksi tekotavaltaan tai tunnelmaltaan).

3. Rakenna yhteys.

Arvosteluryhmään kuuluvat opettajat tarkentavat tehtävänantoa suullisesti.

2013

Toteuta valintakurssin aikana sarja teoksia 1-3 seuraavasta aiheesta.

Katso ympärillesi

Muutos

Aistimisesta

2014

Toteuta valintakurssin aikana sarja teoksia 1-3 seuraavasta aiheesta.

1. Katso ympärillesi

2. Muutos

3. Piirrä (väline vapaa)

4. Yllättävä yhdistelmä

2015

Valitse 2 aihetta seuraavista vaihtoehdoista ja tee toisesta niistä vähintään kaksi versiota

1. Sitaatti

Käytä yhtä tai useampaa liitteenä olevista sitaateista työsi lähtökohtana. Jos teet tästä tehtävästä useamman kuin yhden version, käytä samaa sitaattia versioihin. (sitaatit annettiin erikseen)

2. Ympärilläni

3. Yhdistä!

2016

Käytä päivän sanomalehteä koko valintakurssin ajan työsi/töittesi lähtökohtana. Voit tulkita tätä tehtävänantoa laajasti. Töissäsi voit esimerkiksi käsitellä sanomalehdessä olevia uutisia sekä muuta lehden tarjoamaa informaatiota tai vaikka sanomalehden valmistusprosessia. Voit käyttää lehteä esineenä, pintana, teoksen raakamateriaalina, muutosprosessin ensivaiheena tai vaikkapa historiallisena artefaktina – tämän päivän lehti on huomisen historiaa. Toisin sanoen, tehtävänannon on tarkoitus toimia ainoastaan alkusysäyksenä taiteelliselle työskentelyllesi. Voit käyttää töissäsi mitä tahansa materiaaleja ja tekniikoita.

2017

Nämä valokuvat ja teksti (jaettiin erikseen osallistujille) ovat työskentelysi lähtökohtia valintakurssilla. Voit käyttää niitä niin kuin haluat; voit käyttää yhtä tai useampaa kuvaa, halutessasi vaikka kaikkia. Voit tehdä valintakurssin aikana yhden tai useamman työn, joka perustuu näihin kuviin (ja tekstiin).

2018

Nämä asiat: äänitiedosto (oli kuunneltavissa kurssitilassa), peruna, vesipullo (konseptina), tekstit ja kartta (paikkana) ovat työskentelysi lähtökohtia valintakurssilla. Voit käyttää niitä niin kuin haluat; voit käyttää yhtä tai useampaa asiaa, halutessasi vaikka kaikkia. Voit tehdä valintakurssin aikana yhden tai useamman työn, joka perustuu näihin elementteihin.

2019

Nämä asiat: äänitiedosto (kuunneltavissa kurssitilassa), teepussi, teksti ja kartta (paikkana) ovat työskentelysi lähtökohtia valintakurssilla. Voit käyttää niitä niin kuin haluat; voit käyttää yhtä tai useampaa asiaa, halutessasi vaikka kaikkia. Voit tehdä valintakurssin aikana yhden tai useamman työn, joka perustuu näihin elementteihin.

Kuvataideakatemian hakukohteet vuonna 2020

Kuvataiteen opinnoista kiinnostuneet voivat hakea opiskelemaan joko 5,5-vuotisiin kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin tai 2-vuotisiin kuvataiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. 5,5-vuotisen koulutuksen opiskelijat valitsevat opetusalueensa opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen, ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Maisterihaussa opetusalue valitaan jo hakemisen yhteydessä.

Opiskelijahaku järjestetään vuosittain: tammikuussa 5,5-vuotiseen kuvataiteen kandi- ja maisterikoulutuksen ja elokuussa 2-vuotiseen kuvataiteen maisterikoulutukseen.

Vuonna 2020 Kuvataideakatemiaan otetaan enintään 47 uutta perustutkinto-opiskelijaa, joista 22 otetaan 5,5 -vuotiseen kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen. Syksyllä 2020 on haku myös Praxis – taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelmaan sekä kuvataiteen tohtorikoulutukseen.

Kuvataiteen kandidaatti ja maisteri (3,5 + 2 vuotta)

Kuvataiteen koulutuksen tavoite on rohkaista opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa, ilmaisukeinonsa ja kiinnostuksen kohteensa kuvataiteen alueella.Yksilöllinen opetus ja yhteisöllinen keskusteluympäristö tukevat taiteilijuuden kehittymistä ja tarjoavat opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti kuvataiteen alueella ja ymmärtää oma toimintansa osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen.

5,5 vuoden mittaisen maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen välitutkintona on kandidaatin tutkinto. Ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat opintonsa Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin -jaksolla, jonka jälkeen he valitsevat oman opetusalueensa. Opinnot järjestetään kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden opetusalueilla. Tila-aikataiteissa opiskelija voi painottaa opiskelussaan liikkuvan kuvan, valokuvan tai paikka- ja tilannesidonnaisten taiteiden opiskelua.

Opiskelu painottuu taiteelliseen työskentelyyn ja sitä tukeviin teoriaopintoihin. Kuvataiteellisten opintojen lisäksi tutkintoihin kuuluu esittämiskäytäntöjen, taidehistorian, taideteorian ja filosofian opintoja sekä kieliopintoja. Kuvataiteen koulutusohjelmassa eri kieliset opiskelijat opiskelevat yhdessä. Opetusta on tarjolla runsaasti englannin kielellä ja opiskelijoista noin 15 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Heidän joukossaan on sekä tutkinto- että vaihto-opiskelijoita.

Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan yksilöllisen opintosuunnitelmansa puitteissa myös muiden kuin oman opetusalueensa kursseille. Kuvataideakatemiassa rohkaistaan monipuoliseen taiteelliseen työskentelyyn ja erilaisten välineiden käyttöön.

Tietoa Kuvataideakatemiasta

Kuvataideakatemia on osa Taideyliopistoa. Kuvataideakatemian vapaaseen taiteeseen profiloitunut opetusohjelma on rakenteeltaan avoin ja antaa paljon valinnanvaraa opintojen yksilölliseen suunnitteluun. Henkilökohtaisella ohjauksella ja itsenäisellä taiteellisella työllä on opinnoissa keskeinen asema, mutta ryhmäopetus, työpajat, opintomatkat ja erilaiset hankkeet kouluttavat myös yhteisöllisyyteen.  Kuvataideakatemian opettajat ovat ansioituneita kuvataiteilijoita ja eri taiteen alojen asiantuntijoita. Lisäksi akatemiassa vierailee vuosittain lukuisia koti- ja ulkomaisia luennoitsijoita ja opettajia.

Kuvataideakatemia on kouluttanut kuvataiteilijoita vuodesta 1848. Koulutuksen tavoitteena on antaa akatemiasta valmistuneille edellytykset työskennellä itsenäisinä taiteilijoina. Tähän sisältyvät myös yhteiskunnan taide- ja kulttuurirakenteita sekä työelämää koskevien perusasioiden hallinta. Pääosa Kuvataideakatemiasta valmistuneista työskentelee vapaina kuvataiteilijoina, mutta monet toimivat myös erilaisissa kuvataiteen asiantuntijatehtävissä tai opettavat taidekouluissa ja -oppilaitoksissa.

Kuvataideakatemiassa voi suorittaa kuvataiteen kandidaatin, kuvataiteen maisterin ja kuvataiteen tohtorin tutkinnon. Lisäksi akatemia järjestää opetusta teoreettispainotteisessa Praxis – taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelmassa.

Kuvataideakatemiassa pääasialliset opetuskielet ovat suomi ja englanti. Erikieliset opiskelijat opiskelevat samoissa koulutusohjelmissa, ja kieliä käytetään joustavasti tilanteen mukaan. Kaikki pakolliset opinnot tarjotaan kuitenkin sekä suomeksi että englanniksi, ja opintosuorituksia voi tehdä myös ruotsiksi. Opiskelijoilta, jotka hakevat opiskelemaan englannin kielellä, ei edellytetä suomen kielen taitoa, mutta heidän opintoihinsa kuuluu pakollisena suomi vieraana kielenä -kurssi.

Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa opetusta annetaan seuraavilla opetusalueilla: kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Tila-aikataiteiden opetusalueella voi suuntautua liikkuvaan kuvaan, valokuvaan tai paikka- ja tilannesidonnaisiin taiteisiin. Opiskelija valitsee yhden opetusalueista, mutta yksilöllisen opintosuunnitelmansa puitteissa hän voi osallistua myös muiden alueiden kursseille. Kuvataideakatemiassa rohkaistaan monipuoliseen, opetusalueita yhdistävään taiteelliseen työskentelyyn ja erilaisten välineiden käyttöön.

Opiskelu muodostuu taiteellisista opinnoista ja niitä tukevista teoriaopinnoista. Jälkimmäisiin kuuluu esittämiskäytäntöjen, taidehistorian, taideteorian ja -filosofian opintoja, työelämäpainotteisia opintoja sekä kieli- ja viestintäopintoja. Seminaarityöskentelyn ja kirjoittamisen opintojen avulla opiskelijat oppivat sanallistamaan taiteellista työtään suullisesti ja kirjallisesti. Jokaisella opiskelijalla on itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn tarkoitettu tila tai työpiste.

Oman akatemiansa tarjoaman opetuksen lisäksi Kuvataideakatemian opiskelijat voivat osallistua yliopiston yhteiseen opetukseen ja muiden akatemioiden järjestämille kursseille. He voivat myös ottaa osaa monitaiteisiin hankkeisiin. Osana opintoja on mahdollista suorittaa joo-opintoja muissa suomalaisissa yliopistoissa ja vaihto-opintoja Kuvataideakatemian yhteistyökorkeakouluissa ulkomailla.

Kuvataideakatemiassa taiteellinen toiminta on tärkeä osa opetusta. Näyttelytoiminnan ja teosten julkisen esittämisen myötä opiskelijat oppivat kohtaamaan taidekentän ja yleisön.

Opintojen tavoitteena on rohkaista opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa, ilmaisukeinonsa ja kiinnostuksenkohteensa kuvataiteen alueella. Opiskelija saa valmiudet työskennellä itsenäisesti kuvataiteilijana ja ymmärtää oma toimintansa osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijalla voi olla monenlaisia rooleja.

Kuvataideakatemian tutkinnot

Kuvataideakatemia antaa opiskelijoilleen valmiudet toimia vapaana taiteilijana. Opetuksen pohjana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Perustutkintokoulutus on kaksiportainen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon, jonka jälkeen he voivat hakea jatko-opintoihin.

Tutkintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Yksi opintopiste (op) vastaa noin 27 tunnin työskentelyä. Yhden lukuvuoden kokopäiväiset opinnot tarkoittavat keskimäärin 60 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon laajuus vastaa 3,5 vuoden kokopäiväistä opiskelua. Maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa neljässä vuodessa.

Kuvataiteen kandidaatin tutkinto (KuK/BFA): 210 opintopistettä, 3,5 vuotta

Kuvataiteen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta.

Kuvataiteen kandidaatin koulutuksen tavoite on:

  • Rohkaista opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa, ilmaisukeinonsa ja kiinnostuksen kohteensa kuvataiteen alueella. Opintojen edetessä opiskelija kehittää taiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan erilaisilla taiteen keinoilla ja myös sanallisesti.
  • Tarjota opiskelijalle valmiudet itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja oman toimintansa ymmärtämiseen osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Näihin valmiuksiin kuuluvat taiteen historian, teorian ja esittämiskäytäntöjen tuntemus sekä kyky kriittiseen ajatteluun.
  • Tarjota opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisia käytännöllisiä ja teknisiä valmiuksia sekä henkilökohtaista ohjausta kuvataiteen eri alueilla. Yksilöllinen opetus ja yhteisöllinen keskusteluympäristö tukevat taiteilijuuden kehittymistä.
  • Antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä riittävä viestintä- ja kielitaito.

Kuvataiteen maisterin tutkinto (KuM/MFA): 120 opintopistettä, 2 vuotta

Kuvataiteen maisterin tutkintoon ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 2 vuotta.

Kuvataiteen maisterin koulutuksen tavoite on:

  • Tarjota opiskelijalle edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Opintojen edetessä opiskelija syventää taiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan erilaisilla kuvataiteen keinoilla ja myös sanallisesti. Tutkimusvalmiudet ja teorian tuntemus laajenevat opiskelijan omista intresseistä käsin ja taiteelliseen toimintaan integroituen.
  • Tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti kuvataiteen alueella ja ymmärtää oma toimintansa osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Näihin valmiuksiin kuuluvat syvällinen nykytaiteen historian, teorian ja esittämiskäytäntöjen tuntemus sekä kyky kriittiseen ajatteluun.
  • Tarjota opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisia käytännöllisiä ja teknisiä valmiuksia sekä henkilökohtaista ohjausta kuvataiteen eri alueilla. Yksilöllinen opetus ja kriittinen keskusteluympäristö vahvistavat taiteilijuuden kehittymistä sekä syventävät ymmärrystä nykytaiteen konteksteista ja käytännöistä.
  • Antaa valmiudet taiteelliseen tutkimukseen ja jatkokoulutukseen sekä jatkuvaan oppimiseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito. Tutkinto antaa myös edellytykset toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä vaativissa tehtävissä sekä osallistua kansainväliseen yhteistyöhön.

Kuvataideakatemian opetusalueet

Kuvataiteen koulutusohjelman opetusalueet ovat kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Tila-aikataiteissa voi suuntautua liikkuvaan kuvaan, valokuvaan tai paikka- ja tilannesidonnaisiin taiteisiin.

Kuvanveisto

Kuvanveiston opetusalueella tutkitaan kolmiulotteisen tilan käyttöä taiteellisessa työskentelyssä. Opetuksen perustana on omilla käsillä työskentely ja kuvanveiston perinteiden ylläpito. Huomion saa myös nykykuvanveiston moninaisten lähestymistapojen ja teknisten mahdollisuuksien ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen opiskelijan omassa taiteellisessa työskentelyssä.

Kuvanveiston opinnoissa keskitytään galleria- ja museotiloihin sekä julkiseen tilaan sijoittuvan taiteen kysymyksiin. Opiskelun pääpaino on opiskelijan omaehtoisessa taiteellisessa työskentelyssä, jota ohjataan keskustelujen, kritiikkitilaisuuksien ja seminaarityöskentelyn kautta. Itsenäisen taiteellisen työskentelyn päämääränä on opiskelijan oman ilmaisun ja ajattelun tukeminen ja luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen.

Taiteilijoiden pitämät teemalliset luennot sekä projektit ja työpajat kotimaassa ja ulkomailla tukevat kaikille opiskelijoille yhteisiä opintoja, joissa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin.

Maalaustaide

Maalaustaiteen opinnoissa perehdytään laajasti maalauksen moninaisiin, eri yhteyksissä muotoutuviin ilmaisuihin ja merkityksiin. Opetuksessa pyritään avartamaan näkökulmia siitä, mitä maalaus on ja voisi olla, mitä se on eri aikoina ollut, mitä se voisi merkitä, ja millä tavoin se on vuorovaikutuksessa muiden ilmaisumuotojen ja alojen kanssa. Toisin sanoen nykymaalaus ei rajaudu yksittäiseen määritelmään, vaan muotoutuu niin muodoltaan kuin sisällöltäänkin jatkuvasti suhteessa paikkaan ja aikaan, yhteiskunnallisiin tulkintoihin ja eri tiedonalojen teorioihin ja kulttuuriin ylipäätään.

Maalauksen käytäntö nivoutuu tiiviisti taideteoreettiseen pohdintaan siten, että painopiste on omassa taiteellisessa työskentelyssä ja omien ilmaisullisten lähtökohtien vahvistamisessa. Erityisesti maalauksen joka viikkoisissa seminaareissa harjoitellaan oman taiteellisen työskentelyn sanallistamista ja kontekstualisointia pienryhmissä keskustellen. Opetuksessa analysoidaan maalauksen kieltä, tarkastellaan maalauksen materiaalisuuden ja laajentuneen kentän näkökulmia, sekä maalauksen erityispiirteitä suhteessa muihin ilmaisumuotoihin. Maalauksen materiaalioppi tarjoaa syvällisen perehdytyksen maalauksen materiaaleihin.

Opetusmuotoja ovat seminaarit, työpajat ja luennot, lukupiirit, itsenäisen taiteellisen työskentelyn ohjaus ja opintomatkat. Opintojensa aikana maalauksen opiskelija muodostaa omakohtaisen ymmärryksen taiteellisesta työstä ja työskentelynsä suhteista yhteiskuntaan ja maailmassa olemiseen.

Taidegrafiikka

Opiskelija saa taidegrafiikan opetusalueella kattavat tiedot ja taidot nykyaikaisen taidegrafiikan ilmaisumahdollisuuksista, menetelmistä ja materiaalisesta sekä teoreettisesta perustasta. Opetusalueen tarjoama välineistö on ajanmukainen ja opetuksen sisältö seuraa sekä taidegrafiikan kehitystä että ympäröivän yhteiskunnan muutoksia.

Taidegrafiikan opetusalueella pohditaan painettua taidetta suhteessa traditioon, sen uudelleentulkintaan ja merkitykseen osana nykytaidetta. Taiteen tekemisen prosessia lähestytään asenteena ja ajattelutapana, jossa huomioidaan painetun taiteen luonteen kaksijakoisuus: toisaalta painaminen, monistaminen ja tulostaminen, toisaalta graafinen ilmaisu eri tavoin toteutettuna. Perinteisesti matriisin tuottama jälki on painettu paperille, kun taas nykygrafiikan kohdalla tulos voi olla myös jotain muuta: tilallinen teoskokonaisuus, filmi, kolmiulotteinen teos tai zine, pienjulkaisu. Taidegrafiikan juuret ovat viestin välittämisen mahdollistamisessa, jolloin väline voi yhtä lailla olla painokone tai digitaalinen tiedosto.

Merkittävin osa opiskelusta muodostuu opiskelijan omasta taiteellisesta työskentelystä, jota opetushenkilökunta ja opiskelijayhteisö tukevat työhuonekäyntien, seminaarien ja menetelmätyöpajojen muodossa. Yhteiset projektit ovat näkyvä osa opetusta. Lisäksi tarjotaan intensiivikursseja eri teemojen alla myös ulkopuolisten taiteilijoiden toimiessa opettajina ja vierailuluentojen antajina. Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan omaa näkemystä niin, että vapaa ilmaisu pääsee hallitsemaan välinettä, ja haastaa hänet etsimään omia taiteellisia ratkaisujaan ja esittämistapojaan.

Tila-aikataiteet

Tila-aikataiteiden opetusalue keskittyy liikkuvan- ja valokuvan sekä paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen opetukseen. Opetuksen keskiössä ovat taiteellisen työskentelyn erilaiset ulottuvuudet kuten käsitteellisyys, kuvallisuus, tilallisuus ja kehollisuus.

Tila-ajan opetus on keskustelevaa ja koostuu seminaareista, kursseista, luennoista ja työhuonevierailuista. Opiskelija voi keskittyä yhteen tila-aikataiteiden osa-alueeseen tai koota oman kokonaisuuden yhdistämällä tila-aikataiteiden ja/tai muiden opetusalueiden tarjoamaa opetusta.

Opetuksen tavoitteena on havainnon ja kriittisen ajattelun harjaannuttaminen sekä opiskelijan oman taiteellisen työn kehittäminen. Opiskelijoita kannustetaan etsimään omaa lähestymistapaansa ja kokeilemaan eri ilmaisumuotoja. Välineinä voivat olla oma ruumis, esitys, liikkuva- ja valokuva, ääni tai digitaaliset teknologiat. Opetuksen lähtökohtana on taiteen prosessi- ja tapahtumaluonteisuus, ja siinä painotetaan tutkimista ja kokeilua sekä opiskelijan oman työskentelyn suhteuttamista nykytaiteen perinteeseen.

Kuvataiteen yhteinen opetus

Yhteisen opetuksen opetusalue vastaa yhteisistä taideopinnoista, kirjoitusopinnoista, taidehistorian, ja -teorian opetuksesta, temaattisista teoriaopinnoista, taiteen esittämiskäytäntöjen, piirustuksen ja havainnon opetuksesta sekä taiteilijana yhteiskunnassa -opinnoista. Yhteinen opetusalue pitää sisällään myös ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tarjottavan, koko syksyn kestävän kokonaisuuden Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin.

Opetuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle välineitä ymmärtää nykytaiteen eri osa-alueita ja erilaisia työskentelytapoja sekä vertailla kriittisesti tiedon, tutkimuksen ja taiteen ilmiöitä. Taiteen historian ja teorian riittävä hallitseminen on edellytys sille, että taiteilija kykenee tarkastelemaan taidetta ja ympäröivää maailmaa moniulotteisesti ja itsenäisesti. Myös taiteilijan ammatin kannalta olennaiseen kirjalliseen ilmaisuun ja taidemaailman toiminnan ymmärtämiseen kiinnitetään opetuksessa erityistä huomiota.

Opettajat

Kuvataideakatemian opettajat ovat ansioituneita taiteilijoita, jotka toimivat aktiivisesti kansainvälisen taiteen kentällä. Vakituisten opettajien antamaa opetusta täydennetään vierailevien suomalaisten ja ulkomaisten tuntiopettajien asiantuntemuksella. Vierailevat opettajat ohjaavat temaattisia työpajoja ja erikoiskursseja ja heidän opetuksensa antaa opiskelijoille mahdollisuuden teknisten taitojen laajentamiseen. He toimivat myös opinnäytteiden ohjaajina, asiantuntijoina ja tarkastajina. Kuvataideakatemian opetuksessa korostetaan henkilökohtaista kahdenkeskistä opetusta, joka tapahtuu opiskelijan työhuoneella sekä yhteisissä studio- ja työsalitiloissa. Opiskelijat saavat opetusalueilla henkilökohtaiset vastuuopettajansa, jotka seuraavat heidän opintojaan muita opettajia lähemmin. Osaamisensa ja ammatillisen verkostonsa kautta opettajakunta kokonaisuudessaan tutustuttaa opiskelijat kuvataiteen kotimaiseen ja kansainväliseen kenttään ja tarjoaa hyvän ammatillisen pohjan taiteilijana toimimiselle.