Tervetuloa Taideyliopiston beta-verkkosivustolle. Täältä löydät tiedot koulutustarjonnastamme ja hakemisesta. Muissa asioissa sinut ohjataan vanhalle verkkosivustolle. Kiitos kärsivällisyydestä!

Näin haet musiikin tohtorikoulutukseen

Hakuohjeet Sibelius-Akatemian tohtorikoulutukseen.


Yleiset ohjeet

Huom: Tohtorikoulutuksen hakuinfo ma 2.12. klo 16.30-18.00 Musiikkitalon isossa kokoushuoneessa (M-S3101). Lue lisää.

Koulutuslinjat, koulutusalat ja tohtorikoulut

Kummassakin tohtorikoulussa tutkinto on mahdollista suorittaa kolmella koulutuslinjalla:

  • Taiteilijakoulutuksessa jatko-opintojen pääpaino on itsenäisessä taiteellisessa työssä, jota täydentävät alan käsitteellistä ymmärtämistä vahvistavat opinnot. Opin- ja taidonnäytteessä yhdistyvät taiteellinen ja tutkimuksellinen lähestymistapa. Opin- ja taidonnäyte muodostuu tyypillisesti viidestä taiteellisesta osiosta (konsertteja, äänitteitä tai muu vastaava kokonaisuus) ja tutkielmasta.
  • Tutkijakoulutuksessa opintojen pääpaino on tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä täydentävissä tutkimusosaamista vahvistavissa opinnoissa. Opin- ja taidonnäytteenä on väitöskirja.
  • Soveltajakoulutuksen opinnoissa erikoistutaan tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikkialan kysymykseen ja tähän liittyvään kehittämistyöhön. Tutkinto voi olla joko tieteellinen tai taiteellinen. Opin- ja taidonnäyte on usein monimuotoinen ja koostuu esimerkiksi uusista ja koetelluista menetelmistä, sovelluksista, ohjelmistoista, materiaaleista, teorioista, nuottieditioista, konsert(e)ista tai muista esityksistä sekä kehittämistyötä ja sen tuloksia dokumentoivasta kirjallisesta raportista.

Kaikilla linjoilla tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäyte on laajuudeltaan 165 op. Tämän lisäksi tutkintoon sisältyy 75 op tukiopintoja. Lisensiaatintutkinnossa opin- ja taidonnäytteen laajuus on 75 op ja tukiopintojen 75 op.

Hakuohjeet

Seuraava hakuaika Sibelius-Akatemian jatko-opiskelijaksi alkaa 2.1.2020 klo 9.00 ja päättyy perjantaina 31.1.2020 klo 16.00 Suomen aikaa.  Jatko-opintokelpoisuus on henkilöllä, joka on suorittanut musiikin maisterin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto) tai vastaavan aikaisemman Sibelius-Akatemian tutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon. Jatko-opiskelu voi perustua myös muille edeltäville opinnoille, mikäli Akateeminen neuvosto katsoo henkilöllä olevan edellytykset jatko-opintojen menestykselliseen harjoittamiseen.

Sibelius-Akatemian jatkotutkinto-ohje:

Hakemus tohtoriopintoihin osoitetaan Akateemiselle neuvostolle. Hakemuksen perusteella opiskelijalle voidaan myöntää

1. opinto-oikeus tohtorintutkintoon johtavaan koulutukseen (dekaanin päätös),
2. mahdollisuus tulla jatkotutkintosuunnitelmaa valmistelevaksi opiskelijaksi (tohtorikoulun johtajan päätös)
3. tai hakemus voidaan hylätä. 

Hakemus tehdään  Opintopolku.fi -sivuston kautta.

Päätös opiskelijaksi ottamisesta ja tulosten ilmoittaminen

Keskeisimmän kriteerin hakijan ottamisessa opiskelijaksi muodostavat arviot hakijan mahdollisuuksista menestyä jatko-opinnoissa. Valinta opiskelijaksi perustuu hakemukseen ja muuhun aineistoon, jonka hakija on toimittanut yliopistolle, sekä valintakoesuorituksiin. Asiantuntijalautakunta arvioi valintakoesuoritukset hakijan taitojen, tietojen, valmiuksien ja koulutettavuuden selvittämiseksi. Arviointi perustuu yleisiin ja hakukohdekohtaisiin valintaperusteisiin.

Yleiset valintakriteerit:

  • hakijan valmiudet suorittaa menestyksekkäästi suunnittelemansa jatkotutkinto
  • projektin toteutettavuus
  • projektin omaperäisyys ja sen anti musiikkiyhteisölle
  • projektin sopivuus yliopiston taiteelliseen profiiliin ja tutkimusprofiiliin sekä valittuun tohtoriohjelmaan

Kaikille valituksi tulleille ilmoitetaan valinnan tulos sähköpostitse viimeistään 15.6.2020. TIeto valinnan tuloksesta on myös Uniarts-verkkosivuilla viimeistään 15.6.2020.

Oikaisuhakemus

Yliopistolain (L558/2009) 82 §:n mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkaisemisesta. Oikaisuhakemus on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava Taideyliopiston kirjaamoon.

Oikaisuhakemuksen toimittaminen ja sen sisältö

Hakemuksen on oltava perillä kirjaamossa 14 päivän kuluessa päätöksen julkistamisesta. Oikaisuhakemuksen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Mikäli toimitat oikaisuhakemuksen sähköpostitse, kirjoita sähköpostin otsikko-/aiheriville, mitä akatemiaa hakemus koskee. Oikaisuhakemuksesta on käytävä ilmi vaatimuksen tekijän nimi ja yhteystiedot, vaatimukset sekä vaatimusten perusteet.

Kirjaamon yhteystiedot

Taideyliopisto / kirjaamo
PL 38 / Töölönlahdenkatu 16 C
00097 Taideyliopisto
kirjaamo@uniarts.fi

Lisätietoja

DocMus/Sirpa Järvelä, sirpa.jarvela@uniarts.fi, 040-710 4286
MuTri/Hannu Tolvanen, hannu.tolvanen@uniarts.fi, 050-5680 584

Tutustu valmisteilla oleviin tutkintoihin

Haku taiteilijakoulutukseen

Tohtoriopiskelijat Sibelius-Akatemian taiteilijakoulutukseen valitaan 1) taiteellisen tasokokeen, 2) hakuasiakirjojen, 3) haastattelun sekä 4) aineistokokeen perusteella. Aineistokoe toimii ulkomaalaisten kohdalla samalla kielikokeena. Orkesterin- tai kuoronjohto pääaineena hakevat toimittavat lisäksi videonauhoitteen hakuasiakirjojen liitteenä (ks. tarkemmat ohjeet alempana).

Valinta perustuu hakuasiakirjoihin ja valintakoesuorituksiin. Arvioinnin yhteydessä lautakunnan jäsenet arvioivat hakijoiden taidot, tiedot, valmiudet ja mahdollisuudet menestyä jatko-opinnoissa. Arviointikriteereitä ovat hakijan taiteellinen osaaminen ja kypsyys suhteessa suunniteltuun projektiin sekä hakijan muut valmiudet toteuttaa suunnitelman mukainen tutkinto. Lautakunta arvioi myös hakijan kykyä argumentoida omia taiteellisia päämääriään.

Hakuasiakirjat – taiteilijakoulutus

Hakuasiakirjojen tulee sisältää seuraavat osat:

  1. Vapaamuotoinen anomus tohtoriopiskelijaksi, jossa hakija samalla ilmoittautuu taiteelliseen tasokokeeseen. Hakemus osoitetaan Akateemiselle neuvostolle.
  2. Opin- ja taidonnäytettä koskeva suunnitelma (konserttisuunnitelma ja tutkielmasuunnitelma, suunnitelmassa ilmoitetaan mm. aihepiiri, tavoitteet ja tutkimusongelma), laajuus 165 opintopistettä (ks. ohje). Tutkintoon kuuluu viisi konserttia (tai muu vastaava kokonaisuus), tutkielma ja tukiopintoja.
  3. Pääpiirteittäinen selvitys jatkotutkintoon sisältyvien opintojen sisällöstä (aihepiirit), laajuudesta ja ajoituksesta. Opintojen sisällön tulee soveltua opin- ja taidonnäytteen kohteena olevaan ongelmakokonaisuuteen ja tukea sitä. Taiteilijakoulutuksen mukaisesti suoritettavaan tutkintoon kuuluu tukiopintoja vähintään 75 opintopistettä, jotka sisältävät taiteenalan, tutkimuksen ja tutkimusmenetelmien, filosofian, tutkimusviestnnän ja työelämän yliopistotasoisia opintoja.  Niiden laajuus ja aihepiiri tulee mainita jatko-opintosuunnitelmassa.
  4. Tasokokeen ohjelma. Tasokokeessa esitettävän ohjelman tulee liittyä selkeästi tutkintoon kaavailtujen konserttien aihepiiriin. Ohjelma saa kestää korkeintaan 15 minuuttia.
  5. Ohjeiden mukaan laadittu kirjoitelma (katso Kirjoitelmaohje) (vain DocMus-hakijat!)
  6. Henkilö- ja yhteystiedot
  7. Ansioluettelo
  8. Selvitys aikaisemmista tutkinnoista ja opinnoista sekä muista seikoista, joiden hakija katsoo vaikuttavan hänen jatko-opintokelpoisuuteensa.
  9. Lisäksi kapellimestarit ja kuoronjohtajat toimittavat hakuasiakirjojen liitteenä Taideyliopiston käyttämään hakualustaan enintään kaksi vuotta vanhan, teknisesti ja taiteellisesti korkeatasoisen videonauhoitteen, jonka avulla arvioidaan hakijan mahdollisuuksia suorittaa tasokoe hyväksytysti. Nauhoite, jolla hakija johtaa tasokoeohjelmistoa, on tehtävä ammatti- tai ammattiopiskelijatasoisen orkesterin/kuoron kanssa, ja sen kesto on korkeintaan 30 minuuttia. Nauhoituksen, jolla hakija sekä harjoittaa että johtaa, tulee sisältää 2–3 katkelmaa, ja sen tulee olla kuvattu orkesterin/kuoron suunnasta siten, että kapellimestari/kuoronjohtaja näkyy edestäpäin ja myös muusikoita/kuorolaulajia näkyy.

Jatko-opintosuunnitelman sisällöstä suositellaan neuvoteltavan ao. professorin tai ohjaajan kanssa.

Hakijalla on opintosuunnitelmassaan oikeus tehdä ehdotuksensa ohjaajista.

Taiteellinen tasokoe

Hakuajan umpeuduttua tohtorikoulujen johtajat päättävät taiteelliseen tasokokeeseen kutsuttavista hakijoista asiantuntijoita kuultuaan. Taiteilijakoulutukseen hakijoiden on osallistuttava taiteelliseen tasokokeeseen. Tallenteiden perusteella ei voi tulla valituksi opiskelijaksi tohtorikoulutukseen. Euroopan ulkopuolelta tuleville pyrkijöille on varattu mahdollisuus lähettää myöhemmin ilmoitettavalle alustalle videonauhoite ja saada sen perusteella alustava ennakkoarvio menestymismahdollisuuksistaan tasokokeessa. Enintään kaksi vuotta vanhan, teknisesti korkealaatuisen videotallenteen tulee olla kestoltaan enintään 30 minuuttia, ja sen tulee sisältää suunnitteilla olevaan tohtoriprojektiin liittyvää ohjelmistoa.

DocMus-tohtorikoulun taiteellinen tasokoe järjestetään 6.–7.4.2020 ja haastattelu ja aineistokoe tasokokeen läpäisseille hakijoille 8.4.2020. MuTri-tohtorikoulun tasokoeaikataulusta tiedotetaan erikseen. 

Mahdollinen haastattelu ja mahdollinen kielikoe

Tasokokeessa hyväksytyille hakijoille voidaan järjestää haastattelu, jossa hakijan kanssa keskustellaan lähemmin niistä seikoista, jotka eivät käyneet ilmi hakuasiakirjoista, sekä hänen tavoitteistaan ja mahdollisuuksistaan suorittaa tohtorintutkinto.

Niille hakijoille, jotka ovat läpäisseet tasokokeen ja jotka on kutsuttu haastatteluun, voidaan haastattelun päätteeksi järjestää myös aineistokoe. Tehtävänä on kirjoittaa noin kahden sivun mittainen teksti jostakin hakijan suunniteltuun tohtorintutkintoon liittyvästä aiheesta, joka annetaan haastattelun yhteydessä. Aineistokokeen avulla selvitetään hakijan kirjoitustaitoja sekä oman aiheen tuntemusta (vain DocMus-hakijat!). Ulkomaalaisten hakijoiden kohdalla aineistokoe toimii myös kielikokeena.

Ohje jatkotutkintosuunnitelman laatimista varten

Jatkotutkintosuunnitelmassa tulee kuvata taiteellisten opinnäytteiden, tutkielman ja tukiopintojen sisällöt: Millaisia ovat taiteelliset opinnäytteet (konsertit tai vastaavat), joiden avulla päämääriin on tarkoitus pyrkiä? Miten konserttisarja kehittää hakijan taiteilijuutta? Mikä on konserttisarjan teema? Konserttien ohjelmat on kuvattava ainakin pääpiirteittäin, kuten myös kunkin yksittäisen konsertin asema kokonaisuudessa. Hakijan tulee ottaa huomioon se, että hän vastaa itse konserttien järjestämisestä (esimerkiksi avustavien soittajien palkkaamisesta tai orkesterin / kuoron hankkimisesta).

Tämän jälkeen esitetään lyhyt suunnitelma (2–3 sivua) kaavaillusta tutkielmasta sekä kerrotaan, miten hakija ajattelee sen tukevan omaa taiteellista työskentelyään ja tutkinnon päämäärien saavuttamista. Lisäksi esitetään hahmotelma tutkinnon päämäärien saavuttamiseksi tarvittavista tukiopinnoista sekä tutkinnon suunniteltu aikataulu.

Kansanmusiikin ja musiikkiteknologian tohtoriopintoihin hakeutuvan on lisäksi kuvattava, miten tohtoriprojektissa yhdistyvät taiteellinen toiminta ja tutkimus, ja miten taiteellinen opinnäyte ja tutkielma yhdessä muodostavat taiteilija- ja taidelähtöisen tai taidepedagogisen tutkimuksellisen kokonaisuuden.

Hakuasiakirjat – sävellys

Valinta perustuu hakuasiakirjoihin ja valintakoesuorituksiin. Arvioinnin yhteydessä lautakunnan jäsenet arvioivat hakijoiden taidot, tiedot, valmiudet ja mahdollisuudet menestyä jatko-opinnoissa. Arviointikriteereitä ovat hakijan sävellystekniset taidot ja osaaminen sekä hänen musiikillisen ilmaisunsa yksilöllisyys ja erottuvuus (taiteellinen substanssi). Lautakunta arvioi myös hakijan kykyä argumentoida omia taiteellisia päämääriään.

Hakuasiakirjojen tulee sisältää seuraavat osat:

  1. Vapaamuotoinen hakemus
  2. Valikoima partituureja (4–6kpl). Äänitteineen, mikäli vain mahdollista.
  3. Alustava jatkotutkintosuunnitelma (4–6 liuskaa yhteensä) sisältäen eriteltynä omina alalukuinaan:
  4. Sävellyksellisen idean kuvaus (mistä sävellysprojekti koostuu, mikä sitoo projektin teokset yhdeksi kokonaisuudeksi)
  5. Kirjallisen työn aihe (suositeltavaa on, että kirjallinen työ liittyy sävellysprojektiin). Hakijan on kerrottava, miten hän ajattelee kirjallisen työn tukevan taiteellista työskentelyään ja tutkintonsa päämäärien saavuttamista.
  6. Konserttisuunnitelma (2–3 konsertillisen verran sävellettävää musiikkia. Vähintään yhden konserteista on oltava julkinen sävellyskonsertti. Pieni osa konserttisuunnitelmassa mainituista teoksista voi olla sävelletty ennen jatkotutkintosuunnitelman hyväksymistä, mikäli ne perustelluista syistä voidaan hyväksyä mukaan tutkintoon.) Hakijan tulee ottaa huomioon se, että hän vastaa itse konserttien järjestämisestä (esimerkiksi soittajien palkkaamisesta tai orkesterin / kuoron hankkimisesta).
  7. CV (musiikkiteknologia: myös portfolio)
  8. Ohjeiden mukaan laadittu kirjoitelma (ks. kirjoitelmaohje).

Tasokoe suoritetaan luovuttamalla partituurit (ja mahdolliset ääninäytteet) sekä alustava jatkotutkintosuunnitelma lautakunnalle. Hakuprosessiin voi sisältyä myös haastattelu ja kielikoe. Niille taiteelliseen jatkokoulutukseen pyrkiville, jotka ovat läpäisseet tasokokeen ja jotka on kutsuttu haastatteluun, voidaan järjestää haastattelun päätteeksi aineistokoe. Tehtävänä on kirjoittaa noin kahden sivun mittainen teksti jostakin hakijan jatkotutkintoon liittyvästä aiheesta, joka annetaan haastattelun yhteydessä. Aineistokokeen avulla pyritään kartoittamaan tietoa hakijan aiheen tuntemuksesta ja kirjoitustaidosta. Aineistokoe toimii ulkomaalaisten hakijoiden kohdalla myös kielikokeena.

Haku tutkijakoulutukseen

Tutkijakoulutuksessa opintojen pääpaino on tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä täydentävissä tutkimusosaamista vahvistavissa opinnoissa. Opin- ja taidonnäytteenä on väitöskirja. Tutkijakoulutuksen opiskelijat valitaan tutkimussuunnitelman ja muiden hakuasiakirjojen sekä mahdollisen haastattelun perusteella. Arvioinnin yhteydessä lautakunnan jäsenet arvioivat hakijoiden osaamisen, valmiudet ja mahdollisuudet menestyä jatko-opinnoissa. Asiantuntijalautakunta arvioi tutkimussuunnitelman selkeyttä, tutkimuksen kontekstualisointia sekä argumentaation selkeyttä. Lisäksi lautakunta arvioi aiheen kiinnostavuutta ja projektin merkitystä ja vaikuttavuutta omalla alallaan ja yhteiskunnassa.

Tutkijakoulutuksen tavoitteena on tuottaa opiskelijalle

  • kyky korkeatasoiseen tiedon tuottamiseen,
  • kyky vuorovaikutukseen akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin,
  • kyky integroitua osaksi kv-tutkijayhteisön toimintaa sekä
  • kyky vahvistaa tieteellisen tutkimuksen asemaa.

Tutkijakoulutuksessa tehdään lisensiaatintutkimus (75 opintopistettä) ja/tai väitöskirja (165 opintopistettä). Tutkintoon sisältyy myös tieteellistä työtä tukevia opintoja 75 opintopistettä; jotka sisältävät  tutkimuksen ja tutkimusmenetelmien, filosofian, tutkimusviestnnän ja työelämän yliopistotasoisia opintoja. 

Hakuasiakirjat – tutkijakoulutus

Hakuasiakirjojen tulee sisältää seuraavat osat:

  1. Vapaamuotoinen hakemus, joka osoitetaan Sibelius-Akatemian Akateemiselle neuvostolle.
  2. Tutkimussuunnitelma, josta tulee käydä ilmi tutkimushankkeen lähtökohdat ja tavoitteet, hanketta koskevan aiemman tutkimuksen pääpiirteet sekä hankkeen tutkimusongelmat ja -menetelmät. Suositeltava laajuus on noin 10 sivua. (Opintojen laajuus on 165 opintopistettä). Tässä ohje tutkimussuunnitelman tekemiseen sekä Suomen Akatemian tutkimussuunnitelman ohjeisiin
  3. Pääpiirteittäinen selvitys tutkimustyötä tukevista opinnoista, niiden laajuudesta ja aihepiiristä, joista tulee sopia ao. professorin tai ohjaajan kanssa. (Opintojen laajuus 75 opintopistettä)
  4. Hakijan henkilö- ja yhteystiedot
  5. Ansioluettelo
  6. Selvitys aikaisemmista tutkinnoista ja opinnoista sekä muista seikoista, joiden hakija katsoo vaikuttavan hänen jatko-opintokelpoisuuteensa.
  7. Aiemmin suoritetun opinnäytteen tiivistelmä ja arvosana, ja, mikäli opinnäyte on julkaistu verkossa, sen verkko-osoite
  8. Oikeaksi todistettu jäljennös aiemmin suoritetun tutkinnon todistuksesta
  9. Vapaaehtoinen osa: näytteitä aiemmasta toiminnasta (julkaisuja tai muuta materiaalia, joilla hakija haluaa tuoda esiin osaamistaan)

Jatko-opintosuunnitelman sisällöstä suositellaan neuvoteltavan ao. professorin tai ohjaajan kanssa.

Hakijoille järjestetään haastattelu. Hakijan jättämiä hakuasiakirjoja voidaan käyttää haastattelussa taustamateriaalina. Lisäksi hakijoille, joiden äidinkielenä ei ole suomi, ruotsi tai englanti, järjestetään kielikoe. Haastattelu ja mahdollinen kielikoe pidetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana, josta tiedotetaan kutsuttaville henkilökohtaisesti.

Haku soveltajakoulutukseen

Soveltajakoulutuksen mukaisen tutkinnon tavoitteena on kehittyminen erityisasiantuntijaksi erikoistumalla tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikkialan kysymykseen ja tähän liittyvään kehittämistyöhön. Tutkinto voi olla joko tieteellinen tai taiteellinen. Opin- ja taidonnäyte (jatkossa opinnäytekokonaisuus) muodostuu uusia ja koeteltuja menetelmiä, sovelluksia ja käytäntöjä koskevista selvityksistä ja muista kehittämiskohteeseen liittyvistä tuotoksista.

Soveltajakoulutukseen tähtäävät opiskelijat valitaan projektisuunnitelman, hakuasiakirjojen sekä mahdollisen haastattelun perusteella. Arvioinnin yhteydessä lautakunnan jäsenet arvioivat hakijoiden taidot, tiedot, valmiudet ja mahdollisuudet menestyä jatko-opinnoissa.  Arvioinnissa otetaan huomioon kehittämistarpeen tunnistaminen, projektin omaperäisyys ja sen anti musiikkiyhteisölle, aiheen kontekstualisoinnin syvyys sekä argumentaatio, kielen selkeys ja johdonmukaisuus. Taiteellisesti painottuneita opintoja kaavailevan tulee lisäksi valmistautua taiteellisten valmiuksiensa arviointiin.

Soveltajakoulutustutkinnossa valmistellaan opinnäytekokonaisuus, jossa on aina kirjallinen raportti, mutta myös esim. oppimateriaaleja, nuottieditioita, äänitteitä, konsertteja, tutkimusartikkeleita, multimediatuotantoja, tietokoneohjelmia tai muita aineistokokonaisuuksia. Vielä näitä konkreettisia elementtejä tärkeämpää on kuitenkin se tieto, jonka tuottamiseen tutkinto tähtää ja jota opinnäytekokonaisuuden elementit eri puolilta kuvaavat. Tällainen abstrakti kehittämiskohde voi olla esim. uusi menetelmä, jo olemassa olevan menetelmän sovellus, uusi käytäntö, uusi tapa esittää tai jäsentää olemassa olevaa tietoa, jne.

Ennen projektisuunnitelman jättämistä opiskelijan tulee neuvotella sen sisällöstä ao. professorin tai ohjaajan kanssa.

Projektisuunnitelmasta on käytävä ilmi, että aiotut opinnot vastaavat yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004) asetettuja tavoitteita.

Hakuasiakirjat – soveltajakoulutus

Hakuasiakirjojen tulee sisältää seuraavat osat:

1. Vapaamuotoinen hakemus, joka osoitetaan Sibelius-Akatemian Akateemiselle neuvostolle. Hakemuksessa on mainittava, että kyse on musiikin tohtorin tutkinnosta ja että koulutuslinja on soveltajakoulutus. Lisäksi on mainittava, onko suuntautumisvaihtoehto tieteellinen vai taiteellinen.

2. Projektisuunnitelma, joka sisältää selvityksen hakijan päämääristä hänen ammattitaitonsa ja edustamansa alan kehittämiseksi, selvityksen projektin sisällöstä sekä lopputöistä (opinnäytekokonaisuus). Suunnitelman suositeltava laajuus on noin 10 sivua. (Opintojen laajuus 165 opintopistettä)

Suunnitelman sisältö:

a. Lyhyt kuvaus siitä, miksi hakija haluaa harjoittaa jatko-opintoja, minkälaiset mahdollisuudet hänellä niihin on, mistä hänen motivaationsa muodostuu sekä mitkä ovat hakijan päämäärät oman ammattitaitonsa ja edustamansa alan kehittämiseksi.

b. Kehittämisprojektin kuvaus

  • Kehittämisen tarve ja tämän tarpeen tausta
  • Kehittämistyön tavoite, ts. mitä päämäärää tai päämääriä hakija tavoittelee. Nämä päämäärät voivat olla esimerkiksi uusia näkemyksiä, taitoja tai valmiuksia. Tämä tavoite on immateriaalinen.
  • Hankkeen tausta: keskeiset käsitteet, rajat, lainalaisuudet, tähänastisen aihetta sivuavan tutkimuksen, taiteellisen toiminnan tai kehitystyön pääpiirteet, jne.
  • Hankkeen painopisteet (esim. pedagoginen)
  • Kehittämistyön kulku, ts. mitä tehdään, millä välineillä ja miten kehittämistyö edistää päämäärien saavuttamista.
  • Mitä välineitä tai muita objekteja kehittämistyön tuloksena syntyy. Nämä ovat materiaalisia objekteja (konsertteja, levytyksiä, nuottilaitoksia, opetusmateriaalia, verkkomateriaalia tms.).
  • Mitä ”aineetonta” tietoa, taitoa tai osaamista projektin myötä voisi syntyä
  • Miten kehittämistyössä synnytettyjen menettelytapojen, metodien, materiaalien tms. toimivuutta koetellaan tai testataan, ja miten tässä toiminnassa saavutettu kokemus tai tieto hyödynnetään.
  • Mitkä ovat tutkinnon tavoitteet
  • Mitä hyötyjä hankkeestasi voi koitua musiikkielämälle

c. Opinnäytteen kuvaus: Millaisella opinnäytteellä kehittämistyön tulokset voidaan esitellä ja asettaa arvioitavaksi. Opinnäytteen on voitava osoittaa, että päämäärä on saavutettu ja tutkinto hahmottuu luonteeltaan taiteelliseksi. Opinnäytteeseen kuuluu myös selostus tai raportti projektin kokonaisuudesta ja kulusta. Jos opinnäytteessä on useita osioita, on kerrottava, millä tavalla ne muodostavat kokonaisuuden.

d. Aikataulu: suunnitelma siitä, missä ajassa ja järjestyksessä opinnot suoritetaan.

e. Luettelo viitatusta tai luetusta tai keskeisestä alan kirjallisuudesta.

3. Suunnitelma tiedollisista ja taidollisista opinnoista, jotka muodostuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Niiden tulee sisältää vähintään 15 op:n verran taiteen ja tieteen filosofian opintoja. Opintoja ei tarvitse yksilöidä, mutta tarvitaan suunnitelma opintojen tyypeistä ja määristä. Tukiopintojen laajuus on yhteensä 75 op.

4. Hakijan henkilö- ja yhteystiedot

5. Ansioluettelo

6. Selvitys aiemmista tutkinnoista ja opinnoista sekä muista seikoista, joiden hakija katsoo vaikuttavan hänen jatko-opintokelpoisuuteensa

7. Tieteellisen suuntautumisvaihtoehdon mukaiseen soveltajakoulutukseen hakevan on lisäksi sisällytettävä hakemukseen aiemmin suoritetun opinnäytteen tiivistelmä ja arvosana, ja, mikäli työ on julkaistu verkossa, sen verkko-osoite. Taiteellisen suuntautumisvaihtoehdon mukaiseen soveltajakoulutukseen hakevan on lisäksi ilmoitettava ohjelma, jonka hän pyydettäessä esittää taiteellisessa tasokokeessa.

Hakemukseen ei ole syytä liittää suosituksia, arvosteluja tai muuta edellä mainitsematta jäävää materiaalia.

Soveltajakoulutukseen pyrkiviä kehotetaan tutustumaan Sibelius-Akatemiassa suoritettuihin ja tekeillä oleviin tohtorintutkintoihin, erityisesti soveltajakoulutuksen osalta: